Ikuinen muisto laihdutusprojektista

Heips! Nonii, loppu häämöttää. Enää (riippuen laskutavasta) 6,5-4,5 kiloo tavotepainoon eli lähellä aletaan oleen. Jatkan erelleen samaan malliin eli hiljaa mutta varmasti. Mua ei oikeestaan haittaa et loput kilot häviää pikkuhiljaa, ei mulla mihinkää kuitenkaa oo kiire. Ja ny viikko sitte otin sen ikuisen muiston itelleni etten enää ikinä päästä itteeni semmoseen kuntoon. Eli tatuoinnin otin oikeeseen olkapäähän / solisluun alle. Kävin tatskan ottaas Matt Felixillä Hard Rock Tattoossa Seinäjoella ja tää kuulemma oliki viimenen minkä hän sielä sturios teki eli ei enää työskentele sielä vaan oli lährös uusiin vallotuksiin. Yllättävän vähä se sattu, aattelin et kuinkaha mä sielä huuran ku tohon solisluun alle tehrään mut ei sekää nii paha ollu ku mitä luulin. Ja olkapäähän ei sattunu juuri ollenkaa. Äiteelle en oo vielä tatskaa näyttäny, se on muutenki aina ollu nii kovin innoissaan näistä meikälääsen kahresta muustaki et pitää ny kattoo joskus semmonen sopiva kohta. Eikä se ny kovin vihaane sitte voi olla enää jos sen ottamisesta on kulunu jo aikaa, sanotaan vaikka puoli vuotta? :D No ehkä se ymmärtää ku otin sen tän projektin takia. Ja onhan se aika hieno.

Neulominen, varsinki villasukkien tekeminen, on ollu tänä kesänä aika nihkeetä. Virkannu oon jonku verran mut en sitäkää kauheesti. Yks laukku on ny tekeillä ja erelleen teen sitä Kalevalacal-peittoo anopille. Mut silloon Viron reissulle otin kutimet mukaan ja alootin villasukkaa mut ny vasta muutama päivä sitte sain tehtyä valmiiksi parin. Vieläki olis niitä parittomia sukkia laatikon pohjalla, saakoha ne ikinä paria.

Mut eipä täs tällä kertaa taas muuta, huomenna Kauhajoelle ruokamessuille. Päivittelen siitäki sitte myöhemmin.

♥: Hobbit