Joulun tunnelmaa

Heips! Niin se joulu tuli ja niin se meni. Oli kyllä tosi mukava joulu, vaikka takaraivos oliki koko ajan äitee mieles. Se leikattiin 21. päivä ja kaikki meni hyvin mut pääsi kotia vasta eileen ku oli ollu vähä hengitysvaikeuksia ja lääkkeiden muutoksia. Hengitysvaikeudet johtu lopulta pienestä nestemäärästä keuhkoissa joka pitäis poistuu kunha pääsee liikkumaan. Leikkaus ny oli kuitenki vaa alustava ku eivät iha pystyneet tekeen mitä alunperin oli suunniteltu. Leikkasivat ny tällä kertaa pieniä paloja pois ja sulkivat jonku verisuonen oikeen ja vasemman lohkon väliltä ajatuksena et vasen lohko hiukan jo kasvais valmiiksi jotta voisivat sit seuraavas leikkaukses poistaa oikeen lohkon. Äitee oli ihan pirteenä ny kotona vaikka liikkumista pitääki vielä varoa ettei tikit aukee. Mut kyllä se tästä taas kulkee eteenpäin. Joulu meni kuitenki muuten hyvin. Oltiin poikakaverin kotona aatosta tapaninpäivään saakka. Herkuttelutki sain pirettyä minimissä. Intoa ehkä laski se, et merkkasin jokaasen karkin muutama viikko sitte lataamaani FatSecret-appiin ja kauhistelin sitte et hyi ku yhtes karkis on yli 50 kilokaloria. :D Et eipä hirveesti oo mitää karkkiövereitä tullu verettyä. Lahjojaki tuli mukavasti. Ite sain Kalevalacal-peitot valmiiks sopivasti pukinkonttiin ja laitoon äiteelle puuvillalangasta tekemäni valko-punaasen peiton. Tykkäs siitä tosi paljon. Isosisko sai täysin valkoosen peiton ja pääryin monivärisen peiton lopulta laittaan isoveljelle joulupukinkonttiin. Sisko ainaki oli iha innoissaan peitosta, toivon mukaan veliki tykkää omastaan kunhan se sille asti kulkeutuu. Omaki peitto valmistu sopivasti jouluksi, pitäis sille vaa ettiä joku järkevä paikka.

Tänä vuonna neuloin myös jälleen Niina Laitisen joulukalenterisukat ja vaikka alotin tosi paljo myöhäs nii uskollisesti nopeena neulojana sain sukat valmiiksi kuitenki jo joulupäivänä eli päivän myöhäs. Taisin alottaa 22. tai 23. päivä. Oli mukava taas pitkästä aikaa neuloo iha kirjoneulesukkia.

Jouluna myös ulkoiltiin ja syötiin hyvää jouluruokaa enkä omalla kohallani sitäkää syöny liikaa. Kovasti yritin myös ottaa kuvia poikakaverin kans mut se onnistuu aina yhtä hyvin ku toinen on nii kärsimätön ja sit multa menee hermo ku pitää koko ajan kiirehtiä tai vaikuttaa siltä et kiinnostaa ku kilo p*skaa. :D Olin ihan innoissani tapaninpäivänä ku oli satanu yön aikana monta senttiä lunta et pääsee pihaa kolaan nii eihä niillä ollu kunnollista kolaa nii ei siitä oikee mitää tullu ku pienellä lumilapiolla yrittää lunta siirrellä. Mut sain kunnon hien kuitenki päälle et ei sen puoleen. Kerranki olis ollu mukavaa saara kolata lunta nii ei sitte voinu kunnolla sitäkää tehrä. No pitää joku aamu mennä taloyhtiön eläkeläästen kans kolaan pihaa. Tänäki aamuna lähin kuuren jälkeen aamulla töihin nii sielä muutama jo innoissaan kolas pihaa. :D Mut toivottavasti muillaki oli mukava joulu, musta ainaki oli mukavaa ku oli lunta jouluaattona nii tuntuki joululta.

Näin viimeksi voin vielä toreta et laihrutusprojekti etenee erelleen, joko alkaa kuvista huomaan kunnolla eroa? :D Oon ny sen maagisen 20 kilon rajan ylittäny eli puolessa välissä ollaan suunnilleen menos. Mut varmaan osasyynä tää laihruttaminen mulle on tullu täs parin viikon aikana kaks kertaa sappikohtaus. Eka tuli toissa viikolla töis ja meni suhteellisen nopiaa ohitte. Toinen tuli ny aaton aattona ja jouruun mennä oikee TK:ssa käymään ku alko kestään kolmatta tuntia eikä millää meinannu mennä ohitte enkä pystyny mitenkää päin oleen nii päätettiin sit mennä sielä käymään. Ja toisaalta iha hyvä et mentiin vaikka kohtaus ehti mennä jo ohitte ennenku lääkäri tuli. Sappikohtaukseksi oireiden selittämisen perusteella lääkäri sen totes ja anto reseptin Litalgiiniin. Sano et jos vielä kohtausta tuloo nii tilata sit oikee aika nii ottavat lisää testejä. Kyllä en toivo sellasta kipua kellekää, ihan oikeesti tuntu et kuolen. Mitenkää ei ollu hyvä, ylämahas tuntu niinku joku olis vääntäny sisälmyksiä solmuun enkä pystyny makaan paikoillani ku sattu nii maan taivaallisesti. Ja sitte se tosiaan vaa yhtäkkiä loppu ku seinään eikä ollu enää mikää paikka kipee. Olin kumpanaki kertana syöny kananmunavoileipää aamupalaks eli ny pitää sitte välttää keitettyä kananmunaa, tai ainaki sitä keltuaista. Ja toivotaan et jäis tähän eikä alkais joku muuki ruoka-aine aiheuttaan samaa. Mutta hengissä siis kuitenki oon ja laihrutusprojekti etenee.

♥: Hobbit