Tyhjyys

Voisinko saada sydämeni takaisin?

Rinnassa musta aukko

Imee kaiken ilon

Jättää vain surun ja pahan olon

Haavat eivät parane

Niitä tulee koko ajan vain lisää

Yritän tyrehdyttää

Tuntuu että vuodan kuiviin

Heikottaa

Maailma pyörii

Hiivun hiljalleen pois

Pieni ääni sisälläni kirkuu

Tietäen mitä teen väärin

Juuret ylettyvät liian syvälle

En pääse irti

Selviänkö jos ne revitään?

Poljen paikoillaan

Koskaan pääsemättä eteenpäin

Tämäkö on tulevaisuuteni?

Mihin olen itseni hukannut?

Lukitsen ajatukseni rasiaan

Heitän avaimen pois

Ajatukset lipuvat takaisin

Pienistä koloista

En osaa rakentaa hyvää rasiaa

Vain huonon

Joka ei ole tarpeeksi tiivis

Tulee oppia ettei aina saa mitä haluaa

Menetettyä ei saa takaisin

Vaikka kuinka toivoisi

Opi elämään

Oon aika monta vuotta kirjottanu runoja mut viime vuosina se on jääny pahasti. Joitai vanhempia löytyy tuolta Rakkausrunot-sivustolta. Tuli tänää väsättyä ajatuksia vähä runon muotoon ku tuntu et menee kaikki taas iha päin peetä. Eikä siihe paljoo taas tarttenu, muutama sana ja syränhymiö. Nii perseestä, maailma romahtelee vähä väliä vaikka ei sen tarttis enää. Mutku aivot ei vaa ymmärrä et nainen, soot ny iha yksin eikä oo mitää sanottavaa enää mistää vaikka tehtäis mitä!

Olin taas kaverin kämpillä keskiviikosta asti ku oli bileet nii jäin sinne taas oleileen ettei tarttenu ajella välillä kämpille. Otin myös ton mun madonna-lävärin pois, yli kuus ja puoli vuotta se ehti siinä olla mut ny alko jo hampais ja ikenis näkyyn vaikutus enkä sitä ny enää parin päivän poissaolon jälkee saanu ees takaasi nii kai sitä pitää opetella oleen ilman sitäki sit. En muista et oonko vielä täälä sanonu et pääsin KV-tutoriks. Eli kansainvälisille opiskelijoille aka vaihtareille tutoriks. Meillä on eka koulutus ens viikon keskiviikkona ja vaikka ite hain tähä hommaan nii silti mieliala ei oo yhtää nii innokas ku pitäis olla. En ymmärrä mikä mua vaivaa ku en tunnu innostuvan enää mistää. Kaikki hauskuus, ilo ja innokkuus on karonnu mun elämästä tyystin. Olis kiva saara niitä jo takaasi.. Pääsenkö mä enää koskaa normaaliin elämään takaasi?

♥: Hobbit