Mut lähärin tänne ny kirjottaan sen takia etten taas menis tekeen semmosta mitä katuisin heti jälkeenpäin. Tuntuu et romahtamispiste on taas kohta saavutettu ja jään orotteleen itkupurkua.. Jotenki sain taas täs itteni semmoselle tolalle et pulssi nousee ja yritän pirätellä itkua. Miks ei osaa vaa olla tonkimatta asioita ku tietää mitä siitä seuraa? Mä en vaa millää opi.. Ja sitte ku ei ketää kelle avautua asiasta nii sitte tuloo aina auottua päätään ja karuttua sitä sen jälkee. Pitäis varmaa ottaa käyttöön joku vihko tai joku mihi kirjottais aina kaikki lauseet mitä tekis mieli sanoo tai kirjottaa nii sitte ei tuu niitä laitettua eteenpäin. Tää ny on taas tätä tylsää avautumista mut tuntu et jotenki oli ny pakko saara purkaa etten mee tekeen tyhmyyksiä. Muutenki ressi vaa kasvaa päivä päivältä koulun takia, on nii paljo tehtäviä ja esseitä tehtävänä etten enää pysy laskuis mitä pitäis alottaa tekeen ja koska mikäki pitäis palauttaa. Harjottelupaikkaa pitäis ettiä ja soitella, kenttäpäiviä samaten. Tuntuu et on nii paljo tekemistä et romahran kohta iha täysin. Kaipaisin vaa jotakuta jota halata ja joka lohruttais ku kaikki tuntuu menevän päin peetä.. Eileen kyllä sain halailla ja se tuntu tosi hyvältä, rauhotti mieltä ja rentoutti. Mielelläni halauksen voimaa käyttäisin joka päivä jos vaa pystyis.. En tarttis mitää muuta ku halauksia silloo ku tuntuu pahalta, onha se toristettu et tietyn pituusella halauksella on jotai mielihyvään vaikuttavia ominaisuuksia.
Sori, meni ny kokonaa avautumiseks tää päivitys. Jos ny lykkäisin pari kuvaa tähä perään vielä.
♥: Hobbit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti